Letra de 20107

Riivaaja (tell me why? why must i cry? tell me, why. why must i cry, why i must cry)
Riivaaja! Why must I cry, why must I cry, why?) Julma-Henri:
Mitä vittua sä valitat,
tapa tapa tapa tapa tapa hei.
Tuolta tulee taas yks
Hei kaikki tunnevammaset nyt tähän jonoo,
mä otan tän kyllä mä kohdat löydän.
Nousen junasta,
uudessa maailmassa,
äitin ostamissa lenkkareissa.
Kannan taakkaani aukiolla,
kuin Jeesus aavikolla.
Ensimmäinen päivä en ehdi edes ajatella.
Kun riivaajani vittuilee mulle mun kamppeista,
istuttaa mun päähän ajatuksia miten mun pitäis olla.
Hetkessä mun maailma on hajalla,
hukkaan itseni nelkyt yötä radalla.
Harhaudun trendi-kuppiloihin,
vaurauden varjoihin,
ihastun luonnottomiin vartaloihin,
saavuttamattomiin arvoihin.
Tarkoin tarkoituksista otettuihin tarpeisiin,
pukeudun niin epämukavasti,
niin epäkäytännöllisesti,
mutta ne katsoo niin hyväksyvästi.
Marilyn ja Elvis toikkaroivat edessäni,
porkkanoina / menestyneinä / itsarin tehneinä.
Normeista poikkeaminen erilaisuutta, erilaisuus heikkoutta.
Psykopaatti ei anteeks pyytäny,
entiset ymmärtää mut ei hyväksy.
Riivaaja, riivaaja,
mitä vittua sä naurat?