Letra de Talven Mustat Tuulet

Huurteessa on honkapuut, ja elotonna maa
Tähtein yössä tumma taivas oudon siinnon saa
Hohtaa yllä vuorten laen, Louhen linnojen
Tulet oudot lailla taian synkän sydämen
Vainovaatteen roudan sovan puen päälleni
Kun kuiskii aavevarjot hyytäen mun mieleni
Vaan taakseni en katso sillä hautaan halajan
Vain sieltä kautta manalaisen voimaan palajan

Tuima on yö lumisten unien
Viima ulvoo äänin susien

Verisellä vuoteela talvikuun, istun taasen muistellen
Purrut kauan pakkanen musta, kylmä ja hiljainen
Yön oudot ovet aukee, astun hyisiin saleihin
Kuollut kuu yön kuumottaa, taikoihin unisiin

Talven mustat tuulet kuulen, ne kuiskaa unohdusta korviini
Kutsuu kallioille rautaisille, tulen alle, ja hyytää sieluni

Kalvas on valo tähtien outojen
Poluttomat tieni maassa kuolleiden
Havut haastelevi hiljaa, sen selkein sanoin kuulen
Kun kaikkialla vihmovat, mua talven mustat tuulet