Letra de Tuonelan Tuvilla

Olpa nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen
Piti viikosta vihoa, ylen kauaista kaetta

Laativi tulisen jousen, jalon kaaren kaunistavi:
Kaaren rauasta rakenti, vaskesta selän valavi;

"Karkaeli nuoliansa
Sai vasamat valmihiksi ja jousen jänniteltäväksi"

Sie ampuisitko nyt Väinämöisen ja kaataisitko kalevalaisen
Tuo ilo ilmalta katoisi ja laulu maalta lankeaisi
On ilo ilmalla jo parempi ja laulu maalla laatuisampi
Kuin onpi Manalan mailla, noilla, tuolla Tuonelan tuvilla
Tuonelan tuvilla

Viikon vuotti Väinämöistä, valvoen vajojen päissä
Kuunnellen kujan perällä, vahtaellen vainiolla
Jou'utti tulisen jousen, koppoi kaaren kauneimman
Pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen

Siitä vanha Väinämöinen suistuvi sulahan
Selästä sinisen hirven